"Lisää liikuntaa!" - opetussuunnitelmallinen koululiikunta ja sen kehittäminen Mäntyharjun kunnan viidesluokkalaisten ja liikuntaa opettavien luokanopettajien kokemana

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alakoulun oppilaiden ja opettajien näkemyksiä koululiikunnasta ja sen toteutumisesta. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia hyvän koululiikunnan piirteisiin ja sen kehittämiseen. Lisäksi selvitettiin opetussuunnitelmien roolia liikunnanopetuksessa sekä koululiikunnan mielekkyyttä. Tutkimus on kartoittava survey-tutkimus, jonka tutkimusaineiston keruu tapahtui kyselylomakkeiden avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin rinnakkain sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Mäntyharjun alakoulujen viidesluokkalaiset ja liikuntaa opettavat luokanopettajat. Tutkimukseen osallistui 61 oppilasta, joista tyttöjä oli 33 ja poikia 28. Opettajia tutkimukseen osallistui 16, joista miehiä oli kolme. Tutkimus osoitti, että oppilaat pitävät koululiikunnasta ja osallistuvat mielellään liikuntatunneille. Liikuntaa pidetään ennen kaikkea mukavana oppiaineena. Liikuntatuntien määrään toivottiin lisäystä etenkin poikien puolelta. Koululiikunnassa parasta on kavereiden kanssa toiminta, eri lajeihin tutustuminen ja pelaaminen. Oppilaat arvostivat omaa opettajaansa ja oppilaiden arviot omasta liikunnanopettajastaan kuvasivat hyvin opettajien arvioita hyvästä liikunnanopettajasta. Hyvään liikuntatuntiin kuuluu oppilaiden mielestä pelaamista, kun taas opettajat painottavat innostavaa ilmapiiriä ja hyvää yhteishenkeä. Tutkimustuloksista kävi ilmi myös, että opettajat käyttävät kunnallista opetussuunnitelmaa oman vuosisuunnitelmansa runkona. Oppilaat lisäisivät koululiikunnassa pesäpallon ja uinnin määrää, kun taas vähennykset kohdistuisivat hiihtoon ja musiikkiliikuntaan/tanssiin. Myös erikoisempiin liikuntalajeihin tutustuminen osoittautui halutuksi oppilaiden keskuudessa. Opettajien toimesta koululiikuntaa kehitettäisiin ennen kaikkea opettajien lisäkoulutuksella ja tiiviimmällä opettajien välisellä yhteistyöllä. Koululiikunnan radikaaleihin muutoksiin ei niin oppilaiden kuin opettajienkaan osalta olisi tarvetta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat viihtyvät erittäin hyvin koululiikunnassa. Erityishuomiota tulee kuitenkin kohdistaa vapaa-ajalla vähän liikkuviin oppilaisiin ja heidän innostamiseensa liikunnan pariin. Tämä tutkimus tukee aiempia tutkimuksia koululiikunnasta. Asiasanat: liikunta, liikuntakasvatus, koululiikunta, opetussuunnitelm